Palapelitaktiikalla

Syvätason ristiriidoissa on kyse ihmisen perustarpeesta olla hyväksytty. Raskaimmat tunteet kohdataan konflikteissa, joissa omat arvot ja vakaumus joutuvat haastetuiksi. Toisaalta nämä kokemukset kasvattavat meitä elämässä ehkä eniten.

"Kenenkään vakaumusta ei saa vähätellä. Mikään vakaumus ei ole vitsi. Sitähän ihminen on." Näin toteaa toisen maailmansodan veteraani elokuvan Hacksaw Ridge jälkipuheessa. Sanoilla on koskettava kertomus tukenaan. Veteraanin joukkueessa oli lääkintämiehenä adventisti, joka kieltäytyi kantamasta asetta. Vaikket olisi nähnyt elokuvaa, voit varmasti kuvitella, kuinka mutkikasta sotilaan on toteuttaa tällaista vakaumusta.

Ihmisten välille syntyy ristiriitoja tämän tästä. Vaikka kiireellisen elämänrytmin keskellä aikatauluihin liittyvien ristiriitojen ratkaiseminen voi tuntua ajoittain mahdottomalta, ovat kalenteritason haasteet usein vielä kovin kevyitä. Kun ristiriidat ilmenevät ajatusten ja mielipiteiden tasolla, painolasti kasvaa, sillä jokaisella osapuolella on henkilökohtaisesti enemmän pelissä. Tunteiden tai vakaumuksen tasolla, ihmisen oman identiteetin syvätasolla ilmenevät ristiriidat ovat haastavimpia. Syvätason ristiriidoissa on kyse ihmisen perustarpeesta olla hyväksytty. Raskaimmat tunteet kohdataan konflikteissa, joissa omat arvot ja vakaumus joutuvat haastetuiksi. Toisaalta nämä kokemukset muokkaavat meitä elämässä ehkä eniten.

Lääkintämies ei suostunut ottamaan asetta käsiinsä. Tämä haastoi muiden sotilaiden arvoja. Ristiriitatilanteessa toisen pakottaminen omien mieltymysten mukaiseksi on yleistä. Erilaisuuden kohtaaminen voi paljastaa, ettei omat tutut arvot olekaan niin puhtaita kuin kuvittelemme.

Keva julkaisi joulun alla julkisen alan työhyvinvoinnista tutkimuksen, jossa todetaan, että "keskeinen ristiriitojen käsittelyä, työilmapiiriä ja työhyvinvointia muokkaava tekijä on se, että työyhteisössä suvaitaan erilaisia näkemyksiä ja ihmisten erilaisuutta." Huomion arvoista on, että tutkimuksen mukaan "noin joka toinen julkisen alan henkilöstöstä arvioi, että heidän työyhteisössään pystytään käsittelemään ja ratkaisemaan ristiriitoja." Eniten luottamusta työyhteisön ristiriitojen ratkaisukyvyssä koetaan tutkimuksen mukaan maanpuolustuksessa ja rajavartioinnissa sekä varhaiskasvatuksessa, vähiten uskoa löytyy seurakuntatyössä ja tutkimustoiminnassa.

Yhteisön ongelmanratkaisukyky muodostuu sen kaikkien jäsenten panoksesta. Tämä on tärkeä nähdä esimerkiksi työpaikoilla, joilla ilmapiirihaasteet asetetaan herkästi esimiesten tai johtajien hartioille. Kun konflikteja lähestyy palapelitaktiikalla, voi jokaisen roolin nähdä merkityksellisenä kokonaiskuvan kannalta. Sellaiset käytännön ratkaisuja kuvaavat toteamukset, kuten "Minä en puutu heidän erimielisyyteen" tai "En ota kantaa", tekevät kokonaiskuvasta synkän ja pitävät yllä mielipahaa. Jokainen vaikuttaa yhteisönsä ilmapiiriin ja vastuullista on aina pyrkiä ratkaisemaan ristiriitoja aktiivisesti. Konflikteja voi lähestyä mahdollisuutena oppia toisista ihmisistä.

"Maailman repiessään itseään hajalle ei ole minusta väärin kursia sitä vähän kasaan", totesi lääkintämies Desmond Doss, joka pelasti 75 sotilaan hengen urhoollisella toiminnallaan. Ennakkoluuloissaan kukaan ei halunnut häntä rintamalla vierelleen, mutta lopulta juuri hänestä tuli joukkueensa kunnioitetuin sotilas. Eikä varmasti vain urotyönsä vuoksi, vaan myös sen vuoksi, miten hän suhtautui niihin, jotka vastustivat häntä. Hän ei vastannut pahaan pahalla.

Ehkä juuri se onkin lopulta vakaumuksiin liittyvissä ristiriidoissa keskeistä, etsiikö usko mitään pakottamatta toisille hyvää vai yrittääkö joku uskollaan saada muutkin muuttumaan kaltaisekseen. Hyvä tahto ja avoimuus ovat arvoja, jotka yhdistävät ihmisiä erilaisuudesta tinkimättä ja vakaumuksesta riippumatta.