Virheistä opittua

Vuosi 2001 oli haasteellinen meidän joukkueelle. Jäimme harmillisesti mitalien ulkopuolelle ja joukkuehenki oli surkea.

Kauden lopulla valmentajamme otti asian puheeksi. Ongelma oli asenteemme mokiin. Kun virhe sattui, yritimme sitä paikata hädissämme – ja yleensä siitä syntyi vain uusia mokia. Jouduimme kierteeseen. Huusimme toisillemme. Tappiot ärsyttivät ja väsymys koko touhuun lisääntyi. Ja aina se oli jonkun ääliön syytä.

Mutta valmentaja otti siis asian puheeksi. Eräs moka pisti meidät erityisesti miettimään tilannetta: yksi pelaajamme loukkaantui pahasti ja joutui lopettamaan kokonaan.

Kukapa tekisi tahallaan virheitä? Ei kukaan. Se oli meidän ensimmäinen läksymme: kun pelataan peliä, jokainen yrittää parhaansa ja silti tulee virheitä. Sovimme, että niissä tilanteissa ei enää ärjytä toisillemme. Huudetaan mieluummin positiivisesti, kun onnistutaan! Eli opettelimme kuittaamaan virheet nopeasti ja nostimme hyvät suoritukset jalustalle.

Toinen haasteemme oli mokien kierteeseen joutuminen. Miten siihen tartuimme? Aloitimme siitä, että kun joku teki virheen, niin yhdessä rauhoitimme tilanteen. Hädässä tehdyt ratkaisut johtivat lähes aina vain uusiin mokiin. Se piti saada loppumaan. Vastustaja saattoi mennä edelle, mutta joka kerta mokien kertyessä he olivat ainakin menneet selvästi johtoon. Malttamalla saimme pidettyä eron pienempänä.

Ehkä suurin syy tappioputkiin oli se, että negatiivisen ilmapiirin vallitessa jokainen meistä pelkäsi mokaamista. Jotkut viisaat sanovat, että tällaiset pelot toteutuvat kovin herkästi. Mielikuvien muutokseen ryhdyttiin treenaamalla enemmän oikeita asioita ja sitä kautta onnistumisten määrää lisäämällä. Usko omiin taitoihin kasvoi. Se toi myös tuuria peliin.

Joukkueen tai työpaikan tunnelma on aina ihmisten vallassa. Jos muutoksia tarvitaan, on jokaisen otettava vastuu omien askelien luotsaamisesta siihen suuntaan, mihin halutaan kulkea. Ja hyvä johtaja tai valmentaja luo uskoa ja motivaatiota joukkueelleen. Pelkästään se, että me lopetimme toistemme moittimisen, paransi huomattavasti joukkuehenkeä. Hyvässä ilmapiirissä oli kivempi treenata ja syntyi tulosta.

Palkkioksi voitimme baseballin SM-mestaruuden vuonna 2002.